Koirakaveri

Viime viikon lauantaina meillä oli Miloksen paras kaveri Don hoidossa. Vauhtia riitti kummallakin koko päiväksi. Tässä on muutamia kuvia heidän hupaisista touhuiluistaan:

Hauskaa näyttää heillä olevan :D

"Mitähän täältä löytyy", tuumii Don, Miloksen esitellessään tiipiitä.

Painihetki.

Välillä piti myös levätä.

Metsäretki

Tänään päivällä menimme Miloksen kanssa metsäretkelle. Päästimme Miloksen vapaaksi ja tyypilliseen tapaan, hän pomppi siellä ympäriinsä. Kaikennäköisiä "aarteita" hän jälleen kerran löysi, mutta nopeasti myös hukkasi niitä metsikköön.

Koiria, rokotusta ja shoppailua

Viikko sitten olimme kahden energisen villakoiran kanssa ulkoilemassa. Miloskin oli aivan innoissaan, kun sai leikkiä ja juosta niiden kanssa. Lammen nähtyään Milos meni heti sinne kahlaamaan ja villakoirat perässä. Jossain vaiheessa villakoirat juoksivat isoa ympyrää ja miloskin yritti päästä mukaan, siinä onnistumatta ja lopulta tyytyväisenä juoksi omia pienempiä ympyröitä :'D

Tiistaina eläinlääkärissä annettiin milokselle rabies -rokotus. Paikan hän taisi muistaa, kun oli niin iloisena, tosin ennen rokotusta muuten sisäsiistipentu yhtäkkiä teki paniikkikakat. Kuitenkin rokotuksen aikana häntä heilui kovasti, eikä hän millään meinannut pysyä paikoillaan, kun jo niin kovasti odotti nameja.

Samalla reissulla kävimme Kodin terrassa ja otimme Miloksen mukaan. Muuten hän oli oikein innoissaan mutta, kapeammilla käytävillä Milos meni aivan matalaksi ja liikkui hitaasti. En tiedä mikä niissä pelotti, mutta huvittavan näköistä se oli. 

Kevät kuvina

Jo kaksi viikkoa uudessa kodissa

Cotton -pentumme on ollut meillä jo kaksi viikkoa ja tuntuu, että hän on hurjasti kasvanut näinkin lyhyessä ajassa. Näiden viikkojen aikana Milos on nähnyt paljon uusia ihmisiä ja on hurmannut kaikki söpöydellä ja iloisuudella, sekä välillä cottonhepuleilla. Muutaman illan Milos on ollut myös hoidossa ja nukkuikin suurimman osan ajasta siellä.

Pentu on tottunut melko hyvin uusiin asioihin, kuten autoiluun, turkin pesuun ja kuivaamiseen, sekä lenkkeilyyn. Aluksi lenkkeilystä Milos ei pitänyt ja jäi puolen metrin välein jumittamaan, eikä suostunut liikkumaan. Viikko sitten tapahtui päivässä muutos ja lenkkeily olikin kivaa, varsinkin, jos hän näki muita ihmisiä. Nyt Milos haluaisikin jäädä tervehtimään kaikkia vastaantulijoita ja näyttää vielä haluavan lähteä heidän mukaansa :D

Kiva nähdä uusia maisemia.

 

 

Sählypallolla on hauska leikkiä.

 

 

Mutta tämähän vasta aarre on, kun hampaatkin oikein uppoavat!

 

 

Ilman hihnaa ulkoilua.

 

 

 Onpas paljon lunta!

 

 

Vauhtia riittää, niin sisällä...

 

 

...kuin ulkonakin.

 

 

Arkeen totuttelua

Milos on saanut ensimmäisinä päivinä paljon huomiota ja kun hän sitä ei saa, niin saattaa vinkaista. Tähän emme ole reagoineet; vasta rauhoituttuaan olemme leikkineet hänen kanssaan. Itkua tulee myös, kun olemme eri huoneessa. Tänään ollaankin vähän opeteltu yksin olemista siten, että pennun ollessa hiljaa, tulen toisesta huoneesta pois. Milos on ensimmäinen koiramme, joten pennun kouluttaminen on myös meille uutta. Rokotuksen jälkeen tarkoituksenamme on mennä pentukurssille.
Muuten nopeasti pentu näyttää oppivan, kun osaa jo istumisen ja tunnistaa oman nimen.

Tänään aamulenkin jälkeen pesin Miloksen tassut ja turkkia mahan alta. Sen jälkeen nostin hänet kodinhoitohuoneen pöytätasolle ja kuivasin häntä föönillä. Tästä hän ei pitänyt ja yritti kovasti rimpuilla. Turkin harjaaminen sujui paremmin ja unikin taisi siinä tulla. Voi pientä, kun joutuu totuttelemaan moniin uusiin ja epämiellyttäviin asioihin.

 Miloksen lemppari lelu, varsinkin, kun hän on juuri tajunnut, miten siitä saa kuulumaan äänen.

Neitokakadutkin uskaltautuivat käydä katsomassa Miloksen nurkkausta, kun tämä oli päiväunilla.

Istumisen harjoittelua

Tänään harjoiteltiin istumista ja yllätyksekseni se sujui hyvin. Milos on niin vilkas, ettei oikein keskity mihinkään paitsi leikkimiseen, niin ajattelin, ettei hän vielä pitkään aikaan opi mitään. Penturuuan avulla opeteltiin istumista ja tajuttuaan idean, hän innostui niin paljon, että istui jo ennen kuin sain mitään sanottua.

Harjoittelun ja leikkien jälkeen uni tuli hyvin.

Ensimmäinen päivä uudessa kodissa

Eilen parin tunnin ajomatkan jälkeen uusi pentumme Milos, pääsi kotiimme. Alkumatkan itkuisuuden jälkeen matka sujui hyvin nukkuessa. Aluksi Milos ujosteli uutta paikkaa, mutta hetken kuluttua pienestä pallerosta löytyikin varsinainen leikkisä energiapakkaus.

Puolen yön aikaan halusimme mennä mieheni kanssa nukkumaan mutta Miloksella vielä virtaa riitti. Mieheni mukaan pentu itki kovasti yöllä ja oli jossain vaiheessa mennyt Miloksen seuraksi. Itse olin pitkän työviikonlopun jälkeen niin väsynyt, etten herännyt mihinkään. Aamulla mieheni mentyä töihin jäimme Miloksen kanssa sohvalle nukkumaan pariksi tunniksi.

Eilen illalla Milos teki suurimman osan tarpeistaan sisälle, niin tänään yritin viedä häntä ulos. Aina en ihan ehtinyt; aamulla olin hakemassa takkia kunnes huomasin, että oli liian myöhäistä.. Tänään hän kuitenkin teki suurimman osan tarpeistaan ulos.

Päivän aikana olemme huomanneet, että Milos on todella seurallinen ja haluaa olla kaikessa mukana, mikä on todella suloista. Tälläkin hetkellä hän on tässä puoliksi läppärin päällä :D. Toki välillä hän keksii itselleen omaa tekemistä.

Sohvalla oli kiva makoilla.

On hän niin suloinen!

Ulkoilu on jännittävää, eikä kaulapantakaan ole kovin mukavan tuntuinen.

Välillä on kiva vetäytyä omiin oloihin.

Tarvikkeita

Tässä on jo valmiiksi hankittuja tarvikkeita meidän tulevaa pentua varten;

Väsäsimme viikonloppuna tämmöisen tiipiin koiralle. Saa nähdä mitä mieltä pikkuinen on. Kuvassa on myös yliajettu vesinokkaeläin.

Ruoka- ja juomakippo Mustista & Mirristä.

 

Penturuokaa sekä nameja. Toisessa kuvassa on turkinhoitovälineitä.

Kaulapanta ja talutushihna.

Ja viimeisenä on kuljetushäkki. Enää puuttuu koira ja sitä odotellessa.. 

Koira suunnitelmia

Mieheni sai minut viimeinkin ylipuhuttua, että hankkisimme koiran. Olemme haaveilleet pienestä koirasta jo pitkään, mutta aikaisemmin meillä ei olisi ollut aikaa koiralle töiden ja koulujen takia. Tällä hetkellä itse teen etätyötä, joten nyt olisi mahdollista hankkia koiranpentu.

Etsimme tietoja erilaisista koiraroduista ja suosikkimme oli Coton de tulear. Pieni seurallinen, iloinen ja klovnimainen luonne kuulosti juuri meille sopivalta koiralta. Ainoastaan turkinhoito vaikuttaa haasteelliselta, mutta pesemällä ja harjaamalla säännöllisesti, sen pitäisi pysyä siistissä kunnossa. Meille tämä olisi kotikoira, niin turkin voi pitää vähän lyhyempänäkin.

Löysimme hyvän kasvattajan, jolla oli cottonin pentuja. Menimme katsomaan niitä ja varasimme yhden uroksen. Ne olivat kyllä niin suloisia!